Tekla Hultinille nimettiin aukio Helsingin ydinkeskustasta

2.2.2015
By

Kansanedustaja, tiedenainen, sanomalehtimies, aktivisti. Kaikkea tätä oli Suomalaisen Naisliiton ensmmäinen puheenjohtaja Tekla Hultin. Hänen syntymästään tuli 18. huhtikuuta 150 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi Helsinki päätti nimetä Helsingin ydinkeskustasta Sanomien ja Kiasman välisen aukion Tekla Hultinin aukioksi. Naisliiton Helsingin osaston pitkään ajama hanke kävi näin toteen mahdollisimman hienoon aikaan.

Syksyn alussa 2014 aukiolle on ilmestynyt myös kyltti kertomaan paikan nimestä. Käykää katsomassa Sanomatalon kyljessä rappusten tuntumassa.

Hultinia juhlittiin 6. huhtikuuta komealla seminaarilla Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Siellä liiton entinen puheenjohtaja Maija Kauppinen saattoi ilmoittaa noin 200 kuulijalle aukion toteutumisesta. Seminaarin jälkeen iso naisjoukko kävi viemässä kukat aukion portaille ja kajautti lopuksi niin Maamme-laulun kuin eläköön-huudot.

Upeasta seminaarista kerrotaan enemmän Naisliiton sivuilla.

Veteraanit vahtivat nykymenoa

Suomalainen Naisliitto ja liiton elsingin osasto toimivat keskellä Helsinkiä, vanhan talon kuudennen kerroksen huoneistossa. Tilojen seiniä koristavat lukuisat muotokuvat. Niihin on kuvattu naisia, jotka ovat vuosikymmenien aikana vaikuttaneet isosti kesäkuussa 1907 perustetun liiton ja  samaan aikaan syntyneen osaston toimintaan.

Sarja täydentyi  helmikuussa 2013,  kun Tekla Hultinin muotokuva paljastettiin Helsingin osaston kevätkokouksen päätteeksi.

Uusi kuva seinällä on valokuva taidemaalari Eero Järnefeltin maalauksesta. Valokuva on siirretty kankaalle niin, että työ vaikuttaa aivan aidolta öljyvärityöltä, vaikka ei sitä siis ole.  Ateneumin taidemuseo antoi poikkeuksellisen luvan kuvaukseen ja arvokasta apua hankkeen toteutuksessa.  Puuhanaisia meidän puoleltamme olivat etenkin osaston entinen puheenjohtaja Leena Krohn ja liiton silloinen puheenjohtaja Maija Kauppinen.

Järnefeltin työ valmistui 1906.

Uusinta taideteosta paljastettaessa Leena Krohn kertoi löytäneensä kirpputorilta 500-sivuisen, pienen kirjan, Tekla Hultinin Päiväkirjani kertoo. Teos kattaa vuodet 1899-1914.

Hultin kirjoitti 1. tammikuuta 1906 näin:

- Uudenvuodenpäivän aamuna matkustin Järnefeltille, joka viimeisteli muotokuvaani, minkä hän omasta aloitteestaan on maalannut. Kuva on kyllä minun näköiseni, eikä kuitenkaan minä itse. Vai onkohan joka ihmisellä toinen käsitys omasta ulkomuodostaan, kuin mitä hänen ympäristöllään on siitä?

Helmikuun 5. päivän kohdalla on merkintä:

- Useat henkilöt kertoivat minulle nähneensä aamupäivällä Eero Järnefeltin maalaaman muotokuvani taidenäyttelyssä ja kiittivät sitä oivalliseksi. Antellin valtuuskunta kuuluu tuumivan sen ostoa kokoelmiinsa. Hyvähän se olisi, sillä tuskinpa minulla on sellaista ihailijaa, joka haluaisi maksaa semmoista hintaa kuin tekijä saattaa työstään vaatia.

Miksi osasto päätti hankkia työn juuri Tekla Hultinista?

Hultin on suomalaisen naisasialiikkeen merkkihenkilöitä, liiton perustajia ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän ansaitsee kuvansa Minna Canthin, Lucina Hagmanin ja monen muun joukossa.

Hultin on myös Suomen ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori. Hän väitöskirjansa 1896 käsitteli taloushistoriaa.  Kun naiset tilattomien miesten ohella saivat  1906 eduskuntauudistuksessa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, Hultinista tuli kansanedustaja vuosiksi 1908-1914 ja 1918-1923.

Hultinin päiväkirja vuodelta 1907 käy niin ikään hyvin perusteluista. Hän pohtii tähän tapaan:

- 2. ja 3. kesäkuuta oli eri tahoilta Helsinkiin kokoontuneilla nuorsuomalaisilla naisilla kokous, jossa päätettiin perustaa perustuslaillismielinen naisjärjestö Suomalainen naisliitto, jonka tehtävä etupäässä, ainakin aluksi, tulee olemaan naisten yhteiskunnallisen ja valtiollisen sivistyskannan kohottaminen, mutta josta sitä paitsi toivotaan tulevan perustuslaillisuuden ja nuorsuomalaisuuden tuki naisten keskuudessa.

Äänioikeustaistelun aikaan, 1900-luvun alun kuohuvissa oloissa politiikka vaikutti myös naisliikkeiden syntyyn. Suomalainen naisliitto ei ollut silloinkaan ainoa naisjärjestö.  Sen yhdeksi päätehtäväksi muodostui silti alusta asti ”eri kansaluokkien lähentäminen toisiinsa ja kansallisen yhteistunnon syventäminen”.

Tekla Hultin on ollut kuvan lisäksi jo jonkin aikaa esillä naisliiton ja osaston suunnitelmissa. Hänelle on esitetty nimikkokatua Helsinkiin. Hyvä aloite etenee pikku hiljaa.

Nykynaiset jatkavat Hultinin ja hänen seuraajiensa osoittamaan suuntaan tämän ajan painotuksin. Vuoden 2013 toimintasuunnitelma määrittelee linjan näin: Osaston tarkoituksena on kannustaa naisten henkistä  kasvua ja itsensä toteuttamista, toimia hyvinvoinnin lisäämiseksi ja edistää tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Kevätkokouksessa hyväksytyn vuosikertomuksen mukaan toiminnan punaisena lankana oli 2012 naisrauha ja sosiaalinen vastuu. Vuoden teema oli kulttuuri terveyden edistäjänä.

Kevätkokouksessa 2013 osaston puheenjohtaja Sirpa Tuisku kertasi vielä osaston toimintamuotoja.  Joka kuukausi kesä- ja joulutaukoja lukuunottamatta on jäsenilta, joka pääantina on jokin esitelmä. Näiden lisäksi osasto järjestää 1-2 tapahtumaa kuukaudessa. Ohjelmassa on taidenäyttelyitä, teatteria, musiikkiesityksiä, balettia ja retkiä. Jäsenille on tarjolla vielä kirja-, bridge- ja laulukerhot.

Vuonna 2014 toiminnan teemana on näy ja vaikuta. Osasto ja liitto pyrkivät yhdessä muiden naisjärjestöjen kanssa parantamaan naisten asemaa tuomalla esiin ongelmia ja painostamlla niiden ratkaisuihin. Osaston ja liiton toiminnan toinen painopiste tulevina vuosia on vielä hanke naisten elämäkertojen ja elämäkertatietojen kokoamisessa.